tiistai 30. maaliskuuta 2010

Linnaa, linnaa, enemmän linnaa.

Hmm, mistähän sitä alottaisi. Kuten kaikki varmasti tietävät tähän mennessä Angers sijaitsee Pays de la Loiren alueella. Täällä virtaa Loire-joki, jonka ympärille ja sivujokien ääreen kaupungit ovat sijoittuneet. Niin oli myös joskus back in the days eli jostain vuodesta 900-1600-luvulle asti kaikki ranskan kingit ja muut kovat jäbät (aateliset, ruhtinaat yms) päättivät rakentaa linnoja ja vaatimattomia metsästysmajoja tänne. Loire oli sinällään kätevä siihen, koska joen varrelta oli helppo kerätä kaikilta tullimaksuja ja saada näin niitä kultakolikkoja taskuunsa. Koska mehän olemme erasmus- ja vaihto-oppilaita täällä ja siksi olikin kivaa raahata meidät suurinpaan osaan näistä linnoista jonkun kurssin varjolla... He he. Myönnettäköön, olivathan nuo komiaa kateltavaa, mutta toisaalta on aika väärin että joudutaan kuuntelemaan vartin selitystä jostain yksityiskohdasta, joka oli suurimmissa osassa tapauksista kivi tai öö, toisenlainen kivi, ja osa linnasta jää näkemättä. Tai sitten hoputetaan loppuvierailusta ja silti jokaisella on noin puoli tuntia aikaa viettää matkamuistomyymälässä. Liitänpä kuvan ja kartan, niin voitte seurata mun ja Stiinan lähes tuskattomia polkuja...



Nojoo, oli meillä kivaakin! Matkaan lähdettiin aamulla kuuden aikaan meidän asuntoloitten hollilta. Matka tulisi kestämään kaksi päivää ja ohjelmassa oli kuusi linnaa sekä suklaatehdasvierailu ja Leonardo da Vinci museo. Eli ei ihan kevyt ohjelma. Ohjelman olivat suunnitelleet lähikaupungissa Saumurissa olevat opasopiskelijat. Me otettiin bussissa lepoa ja ajeltiin Saumuriin, jossa oppaat hyppäsivät kyytiin. Koska ranskalaiset olivat ilmiselvästi aamuihmisiä he päättivät häiritä meidän kauneusunia kuulettelemalla matkakohteesta ja muutenkin mölisemällä, onneksi on hyvät unenlahjat (ja lapkon uusin ipodissa, thänks Miiks). Ensimmäinen pysähdyspaikka oli Blois, jossa me tulisimme viettämään yönkin. Tutustumme linnaan opiskelijoiden opastuksella ja sen jälkeen kierrettiin Bloisin keskustassa ja syötiin eväitä puistossa. Bloisin linnaa on rakennettu ja uudistettu 1200-1600-lukujen aikana monta kertaa, joten siinä oli edustettuna monia rakennustyylisuuntia. Kuuluisin yksityiskohta on ehkä rakennuksen ulkopuolella oleva portaikko. En ehkä piinaa teitä enempää yksityskohdilla ja pistän vaikka kuvia linnasta pihalta ja sisältä ja Bloisin kaupungista. Yksityiskohtia voi tiedustella allekirjoittaneelta, jos kiinnostusta löytyy.....

















Tämän osuuden jälkeen matka jatkui Chambord-nimiseen linnanturjakkeeseen, joka oli itseasiassa rakennettu lähinnä metsästysmajaksi. Francis I aloitti linnan rakennukset, mutta kuoli kuitenkin ennen linnan valmistumista. Tämän jälkeen Franciksen poika Henri II rakennutti linnan loppuun. Chambord on Versaillesin jälkeen isoin linna Ranskassa eli aika vaatimaton siis. Ja kuulisin spotti on taas kerran portaikko. Portaikkossa kulki kaksi portaikkoa vierekkäin kierteellä, enkä oikein missään vaiheessa tajunnut miten se toimi. Mut kyllä niitä ylös molemmista pääsi ja kaverin näki toiselta puolelta. Huhutaan, että Leonardo da Vinci suunnitteli portaikon, joten en luultavasti ole vain tarpeeksi nero ymmärtämään. Huomatkaa, että lapsilla oli siistimpi opas.
















Chambordin jälkeen vuorossa oli suklaatehdas, jota oltiin Stiinan kanssa odotettu päivän kohokohtana. Karvas oli pettys. Suklaatehdas käsitti lähinnä pienen infon, kuika kaakaopuut kasvavat ja kaksi videota ja maistiaisosuus oli yksi pieni minimaalinen suklaamousse. Tämän jälkeen meidät ohjattiin lähinnä suklaapuotiin, enkä edes ostanut mitään periaatteesta. Tämän jälkeen lähdettiin takaisin Bloissiin hostelliin, joka oli lähiöalueella. Hostelli oli muuten iha ok, mutta illallinen joka meille siellä tarjottiin oli niin luokatonta muonaa ettei tosikaa. Kaikki oli suoraan purkista ja omenasoseessa oli jopa viehättävä metallinen maku. Nams. Iltaohjelmaksi ranskalaiset opiskelijat olivat järjestäneet meille tietovisan ja siideriä ja keksejä, jotka vähän piristivät mieltä. Päivä oli kuitenkin ollu aika pitkä ja mentiin ajoissa nukkumaan! Kuvassa Stiina suklaatehtaan pihalla.



Toinen päivä alkoi aamiaisella hostellilla ja maissihiutaleet oli jopa ihan ok. Eiku koko sakki taas bussiin ja nokka kohti Chevernyn linnaa. Linna on ollut inspiraationa Tintti-sarjakuville ja opiskelijat näyttelivät meille hieman opastuksen ohessa. Hauskaa linnassa oli, että siellä asuu vieläkin ihmisiä! Aika hulppeet oli asumukset sen perusteella mitä yleisistä näyttelytiloista näki. Linnan tiluksilla oli myös paljon metsästyskoiria ja koska ilma oli sateinen, koira-aitauksella leijaili aika tukeva märän koiran haju.













Chevernystä lähdettiin kohti Amboisen kaupunkia. Amboisen linnaa kateltiin toiselta puolelta jokea bussista, mutta tehdään kai sinne ihan perusteellinenki retki. Tämän jälkeen oli lounastauko, joka oli aikamoinen floppi. Vettä satoi, lounaaksi saatiin sipsiä ja kolmioleipää (semmosia majomössö) ja omppua. Infoksi annettiin, että tunnin päästä nähdään moi ja bussin ovet kiinni. Ja kotona oltaisiin illalla vasta kahdeksan aikaan, eikä muuta ruokaa päivän aikana heruisi. Koska kuulun siihen ihmisryhmään, jolla palaa hermo aika pikaisesti nälkäisenä huonoissa olosuhteissa, päätettiin pienellä porukalla lähteä etsimään jotai kunnollista ruokaa. Löydettiinkin tosi hyvä italialainen läheltä bussia ja kerettiin syömään pizzat, jotka olivat herkkua! Muutkin annokset näyttivät ihanilta ja harmitti, ettei aikaa ollut enempää. Hyvä ruoka, parempi mieli piti paikkansa tässäkin tapauksessa ja vierailu Leonardo da Vincin ranskalaisasutuksille tuntui paljon mukavammalta, kun aikaisemmin. Leonardo asui elämänsä kolme viimeistä vuotta le Clos Lucèssa, jonka Frans I hänelle lahjoitti. Vinski myös kuoli tässä paikassa.






Vinskimuseon jälkeen meidät pakattiin taas bussiin ja suunnattiin kohti Villandryn linnaa. Villandryn linna on rakennuttu 1532 ja 1540 välillä 1300-luvun linnoituksen kylkeen. Ennimmäkseen Villandry on kuitenkin tunnettu puutarhoistaan. Puutarha-alue oli tosi laaja ja oli rakkaudenpuutarhaa, vesipuutarhaa sekä vihannespuutarhaa. Oli vähän harmi, että oltiin näin varhain keväällä liikkeellä eikä mikään oikein vielä kukkinut. Kävelin kyllä ensimmäisen kerran tänä kesänä nurtsilla ilman kenkiä jee!








Tämän jälkeen kateltiin viellä Ussén linna bussista, tämä linna on kuulemma innoittanu Disneyn Prinsessa Ruususen linnaa. Linna on rakennettu 1400-luvulla ja oltiin aika tyytyväisiä, ettei tarvinnut mennä sisälle ihmettelemään. Tän jälkeen mentiin Saumurin kautta kotia! Mikä oli siinä vaiheessa jo erittäin mieluinen ajatus. Vaikka tykkään käydä tommoisissa kulttuurikohteissa on rasittavaa kulkea ison lauman kanssa ja kuunnella tylsähköä selostusta koko vierailun ajan. Kiertäisin mielummin hetken omassa rauhassa paikassa ja kuuntelen vaikka ennen tai myöhemmin selostukset. Tuntuu vain, että välillä ja itselleen mielenkiintoisimmat kohdat näkemättä, kun piti olla paimennuksen alaisena. Mutta olihan tuo silti hyvä mahdollisuus nähdä noikin monumentit!



Ps. Täällä on kevät jo! Magnoliat ja muut kukkii!







PUSUI,

Aura