Angersiin tulo sujui yllättävän hyvin, mutta ei tietenkään aivan ilman ongelmitta. Tytöt heitti meidät Stiinan kaa kentälle aamulla suht unettoman yön jälkeen. Kun viimeiset jäähyväiset oli jätetty ja oltii check-innissä niin AirBalticin täti ilmoitti, että meidän pitää maksaa 15 euroa per laukku, koska heidän säännöt olivat muuttuneet. Thänks travellink, olisit voinut mainita tästä esimerkiksi varaustilanteessa tai antaa ees valita matkatavarat mukaan. No ei siinä, lennolle oli päästävä ja 30 ekee per naama maksettava. Sinne meni ne halvat lennot sitten. Kun turvatarkastukset oli läpästy nii piti saada tietty kahavia, ja leipää ja uusia lotto ja raaputettavaa luontoarpaa. Sillä innolla, että yhtäkkiä huomata että omalle lennolle kuulutetaan final boardingia. Tulihan meihi si sen verran vauhtia, että Stiinan kahvit tais jäädä lainehtimaan Helsinki-Vantaan käytäville. Lennolle kuitenkiin päästiin ja suuntana oli Riika. Meillä oli välilasku Riikassa, halpojen lentolippujen takia, jotka eivät nyt sitten olleetkaan niin halvat. Kiitos vielä kerran travellink. Riikassa päätimme Hooveellä koetun jouksuspurtin takia, pysyä aivan portin lähellä. Silti yhtäkkiä kentällä kuulutettiin "passenger Vanhasta". Meinas tulla vähän paniikki, että mitähän nyt jo, kun ei olla lähelläkään Ranskaa. Onneksi tällä kertaa ei ollut muuta ongelmaa, kuin istumapaikkojen vaihto. Pariisiin päästii hyvin ilman mitään sen suurempia ongelmia. Paitsi että Stiinan vieressä istui joku venäläinen ukko, joka koko ajan läheni ja vei Stiinan tilaa. Matkalaukutkin tuli perille ja sitten lähdettiin etsimään juna-asemaa.
Charles de Gaullelta lähtee supernopea juna (TGV) Angersiin muutaman kerran päivässä. Meidän aikatauluihin sattui sopivasti kolmen jälkeen lähtevä juna. Junalippujen osto sujui yllättävän sutjakkaasti, kassatyttö osasi puhua englantia ja ostettiin alle 25-vuotiaille oleva junakortti, jolla saa alea junalipuista. Tarkoitus olisi kuitenkin tässä kevään mittaan kierellä vähän ympäri Ranskaa muutenkin. Joten tämähän sopi meille.
Kuvassa on meikä ja pakaasit juna-asemalla. Juna saapui hienosti aikataulussa ja meidän junan vaihtokin sujui suorastaan loistavastu. Stiina keskittyi junamatkat lähinnä nukkumiseen ja meikä katseli maisemia. Lopulta saavuimme aivan aikataulussa Angersin juna-asemalle. Juna-asemalla meitä piti olla vastassa Stephanin, joka on meidän kv-kordinaattori täällä Angersissa. Ei kauheesti keretty edes pyörimään asemalla, kun Stephan tulikin! Stephan oli tosi lyhyt! Noh roudattiin kamat Stephun autoon ja suunnattiin kohti asuntolaamme. Meidän asuntola eli Lakanal on semikaukana Angersin keskusta, bussilla menee vähän päälle vartti keskustaan. Eli ei mikään kävelymatka kuitenkaan. Asuntolan respasta saatiin avaimet ja suunnattiin huoneisiin. Minulle lankesi toinen kerros ja Stiinalle kolmas. Huone näytti aluksi tosi karulta. Yhdeksän neliön huone, johon sisältyi laivan vessaa muistuttava kylppäri. Huomattii Stiinan kanssa, että meillä ei ole tyynyjä ollenkaan huoneissa. Peittokin oli vain joku karvaviltti ja pussilakanaa ei ollut. Paikalliset tykkää kai nukkua lakanalla, eli sellainen löytyi. Kysyimme Stephulta netistä ja hän kertoi, että alakerrassa on joku atk-heppu, jolle pitää mennä kirjautumaan niin saa netin skulaamaan. Atk-hepun luona tapasimme pari muuta kurssillamme olevaa tyyppiä Texasista Houstonista. Noh, tarinan netistä jo tiedättekin, eikä siitä nyt sen enempää. Päätimme lähteä Thomasin ja Elizabethin kanssa porukalla kauppaan ja tietsapoika sanoi, että suht läheltä pitäisi löytyä marketti joka on yhdeksään asti auki. Löysimme marketin suht helposti ja ostimme sieltä tyynyt ja kaikkea tarpeellista ensimmäiseksi päiväksi. Marketti oli Carrefour, joka on vähänkun paikallinen Prisma. Mutta vaan sata kertaa parempi. Carrefour on mun ja Stiinan suuri ihastus ja ansaitsee varmasti oman blogipäivityksen. Huoneesta sai tosi äkkiä kyllä viihtyisän oloisen ja huomaa kyllä, että tää yhdeksän neliötä on aivan sopiva näin neljäksi kuukaudeksi. Kuvista voi ihastella mun kaunista ranskalaista ikkunamaisemaa sekä piristyskukkia (jotka ostin itse itselleni.)
Viikonloppu meni lähinnä ihmetellessä ja tutustuessa uusiin ihmisiin ja kaupunkiin. Käytiin myös kirjastolla käyttämässä nettiä ja koululla tutustumassa ja hakemassa opiskelijakortit. Hankimme myös bussikortit ja ranskalaiset liittymät. Meidän asuntolassa asuu siis yhteensä kolme ihmistä meidän kurssilta mun ja Stiinan lisäksi. Eli siis teksasin sankarit ja suomalainen Riina. Kaikki muut taitavat asua täältä kivenheiton päässä olevalla Belle-Beillen asuntolassa. Lauantaina päätettiin vähän lähteä ulos, hengailtiin aluksi yhdessä yhteiskeittiöistämme, jossa tutustuimme Nadiraan, josta on ollut tosi paljon apua käytännön asioiden ratkomisessa. Lähdimme porukalla johoinkin koulubileisiin tänne meidän holleille. Bailut olivat koulun tiloissa ja sieltä sai ostettua kaljaa alle eurolla. Paikallinen erikoisuus oli olut sekoitettuna johonkin makusiirappiin. Me testasimme persikkaa, joka oli ihan alright, mutta silti ehkä hieman outoa. Outoa oli myös, että eräässä huoneessa opiskelijat polttelivat erästä ruohotuotetta. Siis koulun tiloissa. Ja paikalla oli opettajiakin. Ei ehkä heti ensimmäisenä uskoisi Suomessa tapahtuvan. Sunnuntaina käytii Stiinan kanssa "lenkillä" lähimaastossa. Meidän asuntolan lähettyvillä on pieni järvi tai iso lampi, miten sen nyt haluaa käsittää. Oli kyllä ihan nättiä ja keväämmällä, kun puut ovat lehdessä on varmasti vieläkin nätimpää.
Maanantaina alkoikin sitten koulu. Meillä on kaikkien kurssien opetus englanniksi ja kaikki opettajat, ketä ovat tähän mennessä pitäneet tunteja ovat olleet mukavan oloisia. Paitsi ranskan opettaja, joka on hieman pelottava. Suosikkejani ovat tällä hetkellä kaksi vanhempaa herraspappaa. Toinen näytti tuntinsa lopuksi erilaisia voileipiä, jotka oli tehty eläinhamoiksi. Liikuttavaa. Muuten kurssit vaikuttivat suhteellisen mielenkiintoisilta ainakin alkuesittelyjen perusteella. Monet kursseista ovat vielä kyllä alkamatta. Ranskalainen koulusysteemi on hieman sekava, joten en selitä sitä tässä vielä. Luvassa on myös jonkun verran tutustumisretkiä Angersiin ja muuallekin, esimerkiksi Normandiaan. Luokallamme on 25 oppilasta ja suurin osa taitaa olla jenkkilästä, pari tyttöä on Ruotsista, yhteensä viisi suomalaista ja loput ovat aasiasta. Kouluruuasta on vielä pakko sanoa, että kyllä taitavat ensimmäisen viikon perusteella BarLaurean murkinat voittaa täkäläiset. Kouluruokala on "hieman" kaoottinen, kun erilaisia vaihtoehtolinjoja taitaa olla neljä ja sitten on alkupala ja jälkkärilinjat. Ja ihmisiä hulluna. Mutta on kivaa, kun saa aina jälkkäriä. Ehkä jossain postauksessa keskityn enemmän tähän ranskalaiseen kouluruokailuun. Mutta täytyy sanoa, että maitoa on jo ikävä. Täällä saa ruokajuomaksi koulussa vettä tai sitten limsaa. Limpparista taitaa ehkä mennä joku lisämaksukin.
Loppuviikosta torstaina juhlimme yhden vaihtaritytöistä synttäreitä (meillä ei oo yleensä perrinä koulua, jee!). Ja käytiin me vähän ulkona tiistainaki. Muuten on mennyt perusjuttuja puuhastellessa. Saimme jo yhden koulutehtävänkin ja avasimme pankkitilit. Koulutehtävässä meidän pitää kuvata jotakin tiettyä asiaa tai ilmiötä täällä Angersissa. Meidän aihe on suklaa ja kävimme kuvailemassa vähän herkkuja ja aamulla kävimme torilla. Nyt sunnuntaina viimeistelemme koulutehtävän ja valmistaudumme henkisesti (tai ainakin minä valmistaudun) pitämään esitelmän englanniksi.
Näin ensimmäisen puolitoistaviikkosen pohjalta on jäänyt kyllä tosi hyvät fiilikset kaupungista ja ihmisistä. On jopa vaikea uskoa, että on oikeastaan ollut vasta viikon poissa Suomesta. Johtuu varmaankin siitä, että aika on mennyt tosi nopeasti ja on ollut niin paljon puuhasteltavaa. Sen takia tuntuu vähän vaikealtakin kirjoittaa näin paljon jälkikäteen kaikesta. Jatkossa päivityksiä pitäisi tulla kyllä hieman tiuhempaan! :)
Lopuksi loppukevennyskuva söpöistä marsipaaneista.
